Historia

Tähdenvälejä Varkauden Kokoomuksen
70-vuotiselta toimintataipaleelta

‚ÄĚVarkauden Kokoomuksen edelt√§j√§ Varkauden Kansallisseura syntyi 19.2. 1933. Syntym√§paikka oli Seuratalo. Johtokuntaan valittiin p√∂yt√§kirjan mukaan seuraavat viisi herraa: kas√∂√∂ri V. Stav√©n, teknikko T. Vienola, insin√∂√∂ri P. Vuorisalo, maisteri L. Oinas ja opettaja K. V√§√§n√§nen. Varaj√§seniksi valittiin kolme herraa: maisteri V. Pulliainen, ty√∂njohtaja A. Kokko, ja rak.mestari V. Rauhamaa. Paikalla ei ollut enemp√§√§ v√§ke√§, joten jokaiselle riitti joku teht√§v√§. Herra T. Vienola valittiin puheenjohtajaksi.‚ÄĚ

N√§in aloitti Varkauden Kokoomuksen 50-vuotishistoriikin Sulo Lampi vuonna 1983.Nykyvarkautelaisille pit√§nee kertoa, ett√§ Seuratalo ‚Äď monien muidenkin historiallisten tapahtumien n√§ytt√§m√∂ ‚Äď sijaitsi P√§ivi√∂nsaaren torin laidalla nykyisen hotellin ja Warkaus-salin tontilla.Kansallisseuran perustavan kokouksen p√∂yt√§kirjasta voi viel√§ lukea maininnan, ett√§ ‚ÄĚKeskusteltiin jonkun huomattavan puhujan hommaamisesta tekem√§√§n selkoa puolueen toiminnasta paikkakunnalle ja saamaa innostusta paikkakuntalaisiin. Asia j√§tettiin kuitenkin j√§rjestett√§v√§ksi tuonnemmaksi‚ÄĚ.

* * *

Euroopassa vallinnut kire√§ tilanne 1930-luvulla oli ollut esill√§ Kansallisseurassakin: Oli keskusteltu, mutta mink√§√§nlaisia p√§√§t√∂ksi√§ tai kannanottoja ei ole merkitty kirjoihin. Ehk√§ on aavistettu mutta ei ole uskottu siihen, ett√§ maamme joutuu sodan kurimukseen. Sodan aikana Kansallisseuran toiminnasta ei ole merkint√∂j√§. Silloin olikin suuri osa j√§senist√§ hoitelemassa ulkopolitiikkaa ase k√§dess√§, joten sis√§politiikka j√§i pakosta rempalleen. N√§in m√§√§ritteli Sulo Lampi itsekin ulkopolitiikan hoidossa mukana olleena tilanteen 1930-luvun lopusta ‚Äď40-luvun puoliv√§liin.

* * *

Kansallisseuran toinen käynnistys tapahtui 11.1.1945 Keskus-Hotellissa, joka sekin alkaa olla jo historiaa. Tuolloin valittiin väliaikainen toimikunta hoitamaan seuran asioita vuosikokoukseen saakka. Toimikuntaan tulivat eläinlääkäri Jussi Jalkanen, palomestari Emil Rif, varatuomari Eemeli Koponen, opettaja K. Reponen ja konttoristi Kusti Silaste. Sulo Lampi oli pannut merkille, että ennen sotaa mainittiin pöytäkirjoissa aina herra Sejase .Herra-titteli oli tainnut jäädä rintamalle, sillä nyt esiintyi pöytäkirjoissa koulutusta tai ammattia ilmaiseva sana herran asemesta. Lampi piti tapaa selvempänä historian kirjoittajan kannalta.

* * *

Vuonna 1945 Kansallisseura valitsi erityisen tukimiesrenkaan vaalitoimintaa varten. Tukimiespäälliköksi tuli palomestari E.Rif ja jäseniksi kauppias V.V. Mikkola, opettaja Onni Minkkinen ja opettaja A. Huttunen. Myöhemmin rengasta vahvistettiin, ja joukkoon tuli vahva naislisäys: rehtori Ville Kurimon lisäksi rouva Martta Juhlin-Dannfelt, rouva Rauha Karvonen, rouva Aili Vikman ja neiti A. Karnamo. Huomattava on, että naisille ei ole mainittu koulutusta tai ammattia. Henkilöitä kokouksessa esitettäessä lienee mainittu vain aviosääty, ja siten sihteeri Kusti Silaste ne on pöytäkirjaan merkinnyt. Kuvannee ajan henkeä. Sulo Lampi perusteli yllä mainittujen henkilöiden mainitsemista historiikissa sillä, että he olivat tarmokkaita henkilöitä, jotka saivat Varkauden Kansallisseuraan elävän hengen. Sen vuoksi jäsenmäärä ja äänestäjien määrä alkoi hetimiten kasvaa. Sulo lohdutti lukijoita, että jos joku nuori paheksuu vanhojen nimien luettelemista, niin todennäköisesti 100-vuotishistoriikissa voi olla jo paheksujankin nimi mukana.

* * *

Vuonna 1946 perustettiin nuorisotoimikunta, johon valittiin puheenjohtajaksi Kusti Silaste ja muita nuoria j√§seni√§: neiti Lea-Marjatta Hirvonen, neiti Eeva Lauri, Varma Niiranen, valokuvaaja Pauli J√§nis ja Toivo Liukko. Sulo Lampi totesi vuonna 1983 ‚Äď p√∂yt√§kirjoja tutkittuaan: ‚ÄĚKoska n√§it√§ ei kirjojen mukaan ole vaihdettu eik√§ tilalle valittu uusia, ovat he edelleen nuorisotoimikunnan j√§seni√§.‚ÄĚTosin vuodelta 1968 johtokunnan p√∂yt√§kirjasta l√∂ytyy maininta, ett√§ nuorisotoimikunnan ty√∂ on ollut hyvin laimeata. Sulo Lampi kommentoi mainintaa, ett√§ jos 22 vuoden aikana ei ole vaihdettu henkil√∂it√§, niin ei ole mik√§√§n ihme, jos into laimenee. Sittemmin vuonna 1977 Varkauden Kokoomuksen nuoret rekister√∂ityiv√§t omaksi yhdistykseksi.

* * *

Kansallisseuralla oli uskollisia luottamusmiehiä. Niinpä vuodesta 1947 toimivat tilintarkastajina 11 vuotta johtaja Hannes Riikonen ja johtaja Santtu Vartiainen, tässä järjestyksessä joka kerta pöytäkirjaan merkittyinä. Sulo Lampi havainnoi, että jos tilintarkastajien nimien lukeminen kävikin yksitoikkoiseksi, oli varatilintarkastajien nimissä vaihtelua. Kun yhtenä vuotena varamiehinä olivat johtaja A. Hanhineva ja maisteri L. Mikkola, jo seuraavana vuonna pöytäkirjaan on merkitty varamiehiksi maisteri L. Mikkola ja johtaja A. Hanhineva. Vuoden päästä järjestys taas vaihtui. Kun varsinaisia tilintarkastajia sitten v. 1958 vaihdettiin, valituiksi tulivat Leo Sarkeala ja Erkki Kallio. He tarkastivat tilit 15 vuotena. Sulo Lammen mukaan pöytäkirjaan on merkitty palkkio maksettavaksi laskun mukaan. Tileistä ei kuitenkaan ole löytynyt yhtään laskua!

* * *

Muita pitk√§aikaisia toimihenkil√∂it√§, sitkeit√§ miehi√§, olivat sihteerit: Tehtaanvirkailija Kusti Silaste toimi 11 vuotta Kansallisseuran sihteerin√§. Vuonna 1955 sihteeriksi vaihtui kanavakas√∂√∂ri Einar Totro. H√§nen toimikautensa kesti 12 vuotta. Samaan sitkeiden miesten kategoriaan Sulo Lampi luki Emil Rifin, josta h√§n totesi: ‚ÄĚPalop√§√§llikk√∂ Emil Rif oli jo ik√§mies. Sen vuoksi h√§n t√§ytti 70 vuotta. H√§n oli puuhamiehi√§, oli toiminut monta vuotta varapuheenjohtajana ja johtokunnan j√§senen√§ sek√§ monissa muissa teht√§viss√§. Emil Rif kutsuttiin vuonna 1958 Kansallisseuran ensimm√§iseksi kunniaj√§seneksi. Vuonna 1946 Varkauden Kansallisseuran puheenjohtajaksi valittiin varatuomari Eemeli Koponen. H√§n johtikin sitten seuraa 20 vuoden ajan. H√§n oli my√∂s Kokoomuksen Kuopion piirin puheenjohtajana, toimi kauppalanvaltuuston ja ‚Äďhallituksen j√§senen√§, oli kansanedustajaehdokkaana sek√§ presidentin valitsijamiehen√§. N√§ist√§ ansioista Eemeli Koponen kutsuttiin Kansallisseuran ensimm√§iseksi kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1964.

* * *

Eemeli Koposen jälkeen ei enää ole ollut yhtä pitkäaikaisia puheenjohtajia. Lienevätkö ihmiset pehmenneet vai elämän tahti muuten kiivastunut? Koposen seuraajista Veikko Heimonen toimi puheenjohtajana neljä vuotta, välissä Timo Airaksinen kaksi vuotta, sen jälkeen edellisen historiikin kirjoittanut Sulo Lampi toimi kahteen otteeseen yhteensä seitsemän vuotta puheenjohtajana. Sulo hoiti puheenjohtajuuden lisäksi monia kunnallisia luottamustehtäviä ja hoiti taitavasti neuvottelut muiden puolueiden kanssa sovittaessa mm. luottamusmiespaikoista. Näiden ansioiden vuoksi hänet valittiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi.

Sulo Lammen toimikausien v√§liss√§ oli pari kautta puheenjohtajana Juhani Laitinen, josta Sulo Lampi mainitsee, ett√§ h√§n ‚ÄĚon tehnyt Varkauden Kansallisseuran upeimman levitation. H√§n rupesi kansanedustajaehdokkaaksi ja meni eduskuntaan heti ensi yrityksell√§.‚ÄĚ. Juhani Laitinen on toistaiseksi ainoa kokoomukselainen kansaedustaja Varkaudessa.

* * *

Sulo Lammen j√§lkeen yhdistyksen puheenjohtajana toimi Tapio Tuomainen kaikkiaan seitsem√§n vuotta. Sit√§ ennen h√§n toimi jo usean vuoden sihteerin√§ ja Varkauden Kokoomus ‚Äďlehden p√§√§toimittajana. Kaikkiaan Tapio toimi hallituksessa yli 20 vuotta.1980-luvun lopulta l√§htien puheenjohtaja on vaihtunut parin vuoden v√§lein. Puheenjohtajina ovat toimineet: Jyrki Salmi, Pertti Laitinen kahteen otteeseen, Leena Kaulamo, Risto Husu, Ari Joutsen, Juhani Silaste ja t√§m√§n vuoden alusta P√§ivi Ketola.Pitk√§√§n hallitusty√∂ss√§ ja luottamustoimissa ovat olleet Hannu Takkunen, hallituksen j√§sen 10 vuotta ja Ari Joutsen, hallituksen j√§sen 8 vuotta.Pitk√§n ja ansiokkaan uran kunnallisissa luottamusteht√§viss√§ teki Oiva Halmetoja, joka toimi kaupunginvaltuustossa ja liikuntalautakunnassa kuusi kautta vuosina 1961 - 1984. H√§net on kutsuttu kunniaj√§seneksi. Hallitusty√∂ss√§ edelleen mukana olevat Leena Kaulamo, Pertti Laitinen ja Juhani Silaste ovat niin ik√§√§n tehneet pitk√§n p√§iv√§ty√∂n yhdistyksess√§ ja kunnallisissa luottamusteht√§viss√§.

* * *

Varkauden Kansallisseura piti muutettaman nimeltään Varkauden Kokoomus ry:ksi jo vuonna 1971. Seuran yksimielinen päätös saatettiin piirijärjestön tiedoksi, mutta piiri piti tiedon omanaan. Vasta vuonna 1980 vahvistettiin seuran uudet säännöt, ja niissä on nimi rekisteröity selväkielisesti Varkauden Kokoomus ry.

* * *

Kansalliset eläkeläiset erosivat Varkauden Kansallisseurasta vuonna 1978. Sulo Lampi totesi historiikissaan, että syynä eivät olleet oppiriidat eivätkä muutkaan kiistakysymykset. Ainoa syy oli se, että eroamalla puolueorganisaatiosta Kansalliset eläkeläiset ry. sai toimintaansa valtionapua, kuten muutkin eläkeläisjärjestöt. Sulo Lampi arveli, että Kansalliset Eläkeläiset ovat aivan vankkaa kokoomusväkeä edelleen. Muista paikallisista kokoomuslaisista järjestöistä Varkauden Kokoomuksen Naiset niin ikään rekisteröityivät omaksi yhdistykseksi vuoden 1976 lopulla. Sulo Lampi ihmetteli, että monet kokoomuslaiset naiset olivat kyllästyneet miehiin, vaikka miehet olivat loistoluokkaa. Hän ihmetteli edelleen, että jos kokoomuslaiset miehet tasa-arvoa tavoitellakseen perustaisivat vielä oman yhdistyksen, ketähän jäisi Varkauden Kokoomukseen. Yhtään neutriinoa kun ei ollut yhdistyksessä tavattu. Kun paikkakunnalla oli useampia kokoomuslaisia yhdistyksiä, päätettiin perustaa yhteistyöelimeksi kunnallistoimikunta. Sen säännöt hyväksyttiin 29.10.1987. Kun naisten ja nuorten yhdistykset eivät kuitenkaan käsitelleet sääntöjä, toimikunta jäi epäviralliseksi elimeksi, joka kuitenkin on kokoontunut näihin päiviin saakka Kokoomuksen valtuustoryhmän kanssa ennen valtuuston istuntoja.

* * *

Varkauden Kansallisseura julkaisi omaa lehte√§ nimelt√§ VARKAUTELAINEN jo vuodesta 1969. Lehti jaettiin ilmaisjakeluna varkautelaisiin talouksiin vaalien alla. Vastaavana toimittajana oli David Koponen.T√§m√§ VARKAUDEN KOKOOMUS ‚Äďlehti, joka on ehtinyt 23. vuosikertaan, ilmestyi ensimm√§isen kerran helmikuussa 1981. Ensimm√§inen vastaava toimittaja oli Tapio Tuomainen. Lehden ilmoitushankinnasta vastasi usean vuoden ajan yhdistyksen rahastonhoitajana toiminut Hannes Vihavainen.

* * *

1980-luku, puheenjohtaja Tapio Tuomaisen aika, oli monessa suhteessa Kokoomuksen kasvuaikaa: jäsenmäärä kasvoi, äänestäjien määrä kasvoi, ja sitä mukaa myös valtuustopaikkojen määrä sekä oletettavasti vaikutusvalta kasvoivat. Kunnallisvaaleja varten pohdittiin ja kirjoihin pantiin laaja kunnallispoliittinen ohjelma sekä vuonna 1980 että 1984.

* * *

Mielenkiintoista on havaita Kokoomuksen todenneen vuonna 1980, ett√§ ty√∂voimapolitiikkaa ei ole Varkaudessa hoidettu tehokkaasti. Yritt√§jyytt√§ vieroksuva asenne verotuksessa ja kaupungin v√§linpit√§m√§tt√∂myys yritt√§jien pysytt√§miseksi paikkakunnalla on est√§nyt kaiken kasvun. T√§m√§n perusteella kunnallispoliittisessa ohjelmassa vaaditaan, ett√§ paikallisen teollisuuden kanssa on pyritt√§v√§ hyv√§√§n yhteisty√∂h√∂n ‚Äď suopea suhtautuminen on ulotettava my√∂s pienyritt√§jiin. T√§ll√§ vuosituhannella t√§m√§ taitaa olla kaupungin yhteinen tahto.

* * *

Syksyllä 1984 laaditussa kunnallispoliittisessa ohjelmassa todetaan, että samana vuonna päättyneellä valtuustokaudella valtuuston ja virkamieskunnan enemmistö vasta alkoi taipua porvarien pitkäaikaiseen vaatimukseen joustavammasta kaavoitus- ja tonttipolitiikasta. Enemmistön aiemmin harjoittama politiikka oli johtanut siihen, että naapurikuntiin lähelle kaupungin rajaa on kasvanut satelliittikyliä, joista käydään työssä Varkaudessa. Kokoomus oli jo pitkään vaatinut asuntotuotannon vinoutuman korjaamista: valtuuston enemmistön muodostaneet puolueet olivat suosineet kerrostalorakentamista, vaikka rakentajien toivomus oli ollut pientalovoittoinen. Kokoomus edellytti, että uudisrakentamisesta pientalojen osuus olisi oltava puolet. Me tiedämme nyt, että kehitys on käynyt Kokoomuksen näkemyksen suuntaan, vaikka erimielisyyttä on vieläkin ollut esimerkiksi siitä, mikä on sopiva pientalotontin koko Varkaudessa.

* * *

Vuoden 1980 kunnallispoliittisen ohjelman koulupoliittisessa osassa vaadittiin jo, että kouluyksiköiden itsenäisyyttä tulee lisätä siirtämällä todellista päätäntävaltaa koulun sisäisissä asioissa opettajakunnalle ja johtokuntina toimineille kouluneuvostolle. Tämä vaatimushan toteutui sitten vasta valtakunnallisen lainsäädännön myötä 1990-luvulla. Kouluneuvostot kaupunki kyllä lakkautti säästösyistä jo paljon aiemmin.

Niin ikään vuoden 1980 kunnallispoliittisessa ohjelmassa kiinnitettiin huomiota vanhusten asemaan. Tavoitteeksi mainittiin, että ikääntyville kaupunkilaisille on suotava miellyttävä ja viihtyisä vaihtoehto asua vanhuudenpäivänsä Varkaudessa. Vanhustentalojen ja palvelumuotojen lisäksi on oltava tasavertainen mahdollisuus asua omassa kodissaan ja saada tähän tarvittava kotipalvelu.Vaatimus esiintyy painokkaana myös vuoden 1984 ohjelmassa.Tässäkin asiassa voimme todeta, että kokoomuksen viitoittamaan suuntaan on kehitys nykypäivinä kulkemassa.

* * *

1990-luvulla luovuttiin laajoista jopa 30 sivua käsittäneistä ohjelmista. Vuonna 1992 ohjelmaa karsittiin hallituksen pöytäkirjan mukaan ankaralla kädellä. 2000-luvulle tultaessa tiivistettiin tavoitteet vaali-ilmoituksissa julkaistuiksi iskulauseiksi.

* * *

Kokoomus oli mukana 1990-luvun alussa kehittämässä paikallisradiotoimintaa Varkaudessa. Jo vuonna 1989 on hallituksen pöytäkirjassa merkitä, että kunnallistoimikunnassa käytyjen keskustelujen perusteella ukkoyhdistyksen nimiin on ostettu radiotoimintaa käynnistäneen yhtiön Tiistai Oy:n osakkeita. Ostoa varten jouduttiin ottamaan pankkilainaa. Samoin yhdistys oli mukana 30.8.1990 perustetussa Varkauden Seudun Paikallisradio Oy:ssä. Kaiken kaikkiaan hanke ei ollut taloudellinen menestys, mutta yhdistys selvisi siitä kuta kuinkin kuivin jaloin. Pöytäkirjoissa todetaan, että päätavoite, paikallisradiotoiminnan käynnistäminen Varkaudessa, oli toteutunut.

* * *

Juhani Laitisen j√§lkeen Varkaudesta on valtiollisissa vaaleissa ollut aina ehdokas, jopa kaksikin. √Ą√§nim√§√§r√§ ei kuitenkaan ole riitt√§nyt valitsijayhdistyksen sis√§ll√§ l√§pimenoon, vaikka vaality√∂t√§ on tehty pontevasti koko √§√§nestysalueella.

* * *

Hannu Takkunen lahjoitti vuonna 1995 kiert√§v√§ksi tarkoitetun palkinnon, Hannun kannun, joka my√∂nnet√§√§n vuosittain sille, joka on edellisell√§ kaudella ‚ÄĚesitt√§nyt julkisuudessa mielipiteit√§√§n ja kritiikki√§ varkautelaisia koskevista asioista‚ÄĚ. Hallitus vahvisti kannun luovutuss√§√§nn√∂t, mutta totesi, ett√§ kirjoitetun kritiikin tulisi olla rakentavaa. Ensimm√§isen√§ Hannun kannun sai haltuunsa Kullervo Hirvonen. Sen j√§lkeen kannu on ojennettu Risto Husulle, Kaj Piriselle sek√§ uudemman kerran Kullervo Hirvoselle.

* * *

Varkauden Kokoomus on ollut alusta asti mukana puolueen piiritoiminnassa. Myös puolueen päättävissä elimissä on varkautelaisilla ollut edustus. Piiriyhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Eemeli Koposen lisäksi Juhani Laitinen. Laitinen oli myös puoluehallituksen jäsenenä. Sittemmin Pohjois-Savon Kokoomukseksi nimensä muuttaneen piirijärjestön hallituksessa Varkauden Kokoomuksella on ollut edustus ja varapuheenjohtajuus. Kokoomuksen puoluevaltuuston jäseninä ovat toimineet Leena Kaulamo ja Pertti Laitinen, joka jatkaa tehtävässä edelleen.

* * *

Varkauden kokoomuksen jäsenmäärä oli suurimmillaan 1980-luvun puolivälissä. Lisäksi naisten ja nuorten yhdistys toimivat ja hankkivat uusia jäseniä. Sittemmin vuosituhannen loppua kohden aatteellinen innostus on osoittanut hiipumisen merkkejä, mikä näkynee kaikkien poliittisten puolueiden toiminnassa. Varkaudessakin on mietitty keinoja jäsenten innostuksen herättämiseksi muulloinkin kuin vaalien alla. Menestys on ollut vaihtelevaa. Naisten yhdistyksen toiminnan hiljetessä ukko-kokoomuksessa mietittiinkin usean kokoomuslaisen yhdistyksen olemassaolon mielekkyyttä. Tätä nykyä toimivat Varkauden Kokoomus ja Varkauden Kokoomuksen Nuoret.

* * *

Varkauden Kokoomus ja sen edeltäjä Kansallisseura ovat voineet toimia ja edistää yhteistä hyvää sen vuoksi, että jäseninä ja toimijoina on ollut sitkeitä naisia ja miehiä. Heillä on riittänyt tarmoa ja aloitekykyä myös yhteisten asioiden hoitamiseen.Näille uutterille jäsenille, joiden kaikkien nimiä ei tässä yhteydessä ole mainittu, lämmin kiitos yhdistyksen ja koko yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä.

 

Tähdenvälit kokosi Jaakko Hendolin