ALUEVAALIANALYYSI

Aluevaalit käyty, mitä jää käteen, jääkö mitään?


Nyt on kulunut pari viikkoa aluevaaleissa valittujen aluevaltuustojen syntymisestä Suomeen. Näitä ensimmäisiä aluevaaleja tullaan varmasti tutkimaan ja arvioimaan tulevaisuudessa vielä monta kertaa. Lopputulokselle etsitään selitystä sekä johtopäätöksiä pohjaksi seuraaviin 2025 kuntavaalien yhteydessä toteutettaviin aluevaaleihin. Tutkijoilla riittää pohtimista ja työsarkaa.

Vaalien itsestäänselvyyksiä

Vaalit itsessään sisälsivät suhteellisen vähän ennakoimattomia muutoksia. Oli tiedossa, että perinteiset puolueet tulevat vahvistamaan asemiaan. Varkaudessa nousi vahvaksi vaikuttajaksi entinen kaupunginjohtajamme Hannu Tsupari. Merkittävä saavutus yli puoluerajojen, onnittelut hänelle! Ennakoiko eduskuntavaaleihin jotain? Erityisesti Keskustan vahva asema ei tullut yllätyksenä varmaankaan kenellekään politiikkaa seuraavalle. Keskustalla on vahva maakunnallinen asema maantieteellisessä mielessä Suomen haja-asutusalueilla ja vahva rooli maakuntien pienten kuntien puolestapuhujana.

Oli tiedossa, mitä vaikeuksia Vihreät ja Perussuomalaiset kohtaavat näissä vaaleissa. PS:n kannattajien kato oli tiedossa, Vihreät on äänestäjien silmissä citypuolue ja on äärimmäisen vaikeaa ymmärtää heidän viestiä. Puoluetta johdetaan pienen sisäpiirin ohjaamana koko ajan etäämmäksi ja keskilinjasta vasemmalle, etäännyttämällä miesäänestäjät puolueen kannattajista.

Pienpuolueiden asema ei horjunut juurikaan. Pohjois-Savossa tosin Kristillisdemokraatit puheenjohtajansa ja vaaliliittojensa avulla onnistui hyvin keskittämään äänet. Hieno tulos pienelle puolueelle.

Vaalien suuria huolia tuovia tekijöitä

Aluevaalien osalta Pohjois-Savon merkittävän alhainen äänestys-% huolestuttaa aiheellisesti. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä demokratia toteutuu, olkoon äänestysaktiivisuus kuinka alhainen tahansa. Esimerkiksi Ruotsissa puhutaan poikkeuksetta yli 80% äänestysaktiivisuudesta. Australiassa on voimassa äänestyspakko, jos et äänestä sakkolappu kolahtaa postiluukkuun.

Meillä Pohjois-Savossa äänestysprosentti oli 45,9 ja Varkaudessa 43,4. Luulisi herättävän pohtimaan mainitsemieni maiden pohjalta, miten meillä tulisi jatkossa toimia. Totesin aiemmin, että asioilla on tapana kulkea sykleissä eri vuosikymmeninä. Voimmeko jollain tavalla vaikuttaa yhteiskunnan toimilla, ettei syklien väli koko ajan pitene ja suora heijastuma on selvästi havaittavissa mm. äänestysaktiivisuuteen.

Uusi aluevaltuusto, isot haasteet

Pohjois-Savo sai valtuustonsa äänestäjien tahdon mukaisesti. Tähän on tyytyminen. Kokoomuksen tulos oli asetetun minimitavoitteen mukainen 12 paikkaa. Varkaudesta saimme Kati Hynnisen upean tuloksen avulla edustajaksi viiden varkautelaisen valtuutetun ryhmään. Nyt alkaa arki ja kokonaisuuden rakentaminen 2023 vuoden alussa käynnistyvien hyvinvointialueiden pohjaksi. Mitä paremmin, osaavammin ja järkevimmin valmistaudutaan starttiin, sitä vähemmin vaurioin uusi aika saadaan käyntiin. En kuitenkaan usko, että kaikki saadaan käyntiin ajallaan. Koko tietojärjestelmäinfra itsessään on jo mittava haaste. Puhumattakaan mm. palkkojen harmonisoinnin kustannusvaikutuksista.

Tässä nousee esiin tulevien mahdollisten lautakuntien vastuu valmistelutyöstä aluevaltuuston alaisuudessa. Sinne on löydyttävä monialaosaajia sekä hoiva-alan erityisosaajia rakentamaan, hallintoa, tietojärjestelmiä ja yhteistä kuvaa palvelumallien kuntatason tulevaisuudesta eri hoiva-, pelastus- sekä terveydenhuollon palveluiden toteutuksessa. Ei tule olemaan helppo rasti.

Aika tulee näyttämään mihin päädytään. Onnistutaanko vai romahtaako kansalaisten palvelurakenteet ja pohjoismainen hyvinvointimalli mahdottomuuteensa. Toivon, että onnistutaan, sillä onhan kansainväliset tahot pitäneet Suomen terveydenhuoltojärjestelmää yhtenä maailman parhaista. Siitä tulee pitää kiinni jatkossakin.

Kohti uutta aikaa.

Markku Nikkilä
Varkauden Kokoomus ry.
Puheenjohtaja

MarkkuNikkila.jpg

¬ę Takaisin