Puheenjohtajan kynästä

Huoli Ukrainasta, huoltovarmuudesta sekä havaintoja elintarvikeketjun tilasta Suomessa

Olemme saaneet huolestuneena, jopa kauhulla seurata Venäjän häikäilemätöntä iskua Ukrainan kansaa kohtaan. Pelko on hiipinyt myös suomalasten alitajuntaan. Mitä meidän pitäisi tässä tilanteessa tehdä? Sen viisaat valtiovallan edustajamme meille toivottavasti kertovat mahdollisimman nopeasti.

Ukraina

Tuo Euroopan suurin vilja-aitta, maailman kolmanneksi suurin mustan mullan maa. Ukraina tuottaa eniten auringonkukan siemeniä ja -öljyä maailmassa sekä on neljänneksi suurin perunan, ohran ja maissin viejä ja kahdeksanneksi suurin vehnän tuottaja maailmassa.

Näillä kaikilla on merkittävä vaikutus maailman elintarvikehuoltoon, jos sen infrastruktuuri romahtaa Venäjän toimien johdosta. Ja vielä on muistettava Ukrainan mittavat luonnonvarat, joita presidentti Putin selvästi hamuaa katastrofaalisessa tilassa olevan äiti-Venäjän helmoihin.

Huoltovarmuus ja elintarviketuotanto

Jos tuo tapahtumaketju Ukrainassa ei tule n√§kym√§√§n elintarvikkeiden hintojen kohoamisena ihmettelen suuresti. Samaan aikaan kotimainen alkutuotanto painii suurten ongelmien kanssa. Tuotantokustannusten nousu, energian hinta ja taloudellinen ep√§varmuus ylip√§√§t√§√§n on ajamassa suomalaista maataloutta yh√§ suurempaan ahdinkoon ja lujaa. Nyt jos koskaan on aika hallituksen toimesta k√§ynnist√§√§ projekti ‚ÄĚturvataan kotimainen maataloustuotanto‚ÄĚ.

Hämmentävää on suomalaisten tahto ja halu suosia kotimaista tuotantoa ja luomutuotteita. Keskon viimeisin analyysi kertoo, että 93 % suomalaisista haluaa suosia kotimaista ruokaa, 1,7 milj. suomalaista ostaa luomua viikoittain ja 90 % suomalaisista haluaa suosia lähellä tuotettua ruokaa.

Elintarvikeketjut Suomessa eiv√§t viel√§k√§√§n aidosti ota huomioon muutamaa tilastollista faktaa kotitalouksien koosta. Kauppaketjut ja elintarviketeollisuus eiv√§t viel√§k√§√§n ole ottaneet huomioon, ett√§ yksin asuvien talouksia oli tilastotietojen mukaan 1,30 milj. ja kahden henkil√∂n talouksia 0,9 milj. kaikkiaan 2,8 miljoonasta kotitaloudesta 2020-21. Jos talouksista merkitt√§vin osa on yhden tai kahden henkil√∂n talouksia, ei nyt vallitseva pakkauskokojen ja tarjousten, ‚ÄĚosta kymmenen viiden hinnalla‚ÄĚ palvele mill√§√§n tavalla t√§t√§ merkitt√§vint√§ osaa kotitalouksia. T√§m√§ harkittu, valittu markkinointitapa sek√§ kampanjat ohjaavat v√§kisin n√§m√§ taloudet ostamaan pakasteita, puolivalmisteita ja eineksi√§, ei tekem√§√§n itse hyvist√§ raaka-aineista ruokaa kotona. Pienemm√§t pakkauskoot houkuttaisivat yhden ja kahden henkil√∂n talouksia tekem√§√§n itse ateriakokonaisuuksia, eiv√§tk√§ tyytym√§√§n pelkkiin einespakkauksiin.

Lopuksi haluan muistuttaa, miksi t√§st√§ asiasta tulee ja pit√§√§ jatkaa keskustelua. Suomalaiset heitt√§v√§t ruokaa roskiin n. 23 ‚Äď 25 kg/hl√∂/v. Kotitaloudet haaskaavat yhteens√§ ruokaa roskiin 125 ‚Äď 160 milj. kiloa vuodessa. Muistutukseksi viel√§, ett√§ tuo luku on kaksi kertaa suurempaa kuin kauppaketjujen h√§vikki. Pist√§√§ miettim√§√§n.

Markku Nikkilä
Varkauden Kokoomuksen puheenjohtaja
myös maanviljelysteknikko

Markku Nikkilä.jpeg

¬ę Takaisin