”Varkauden Kokoomuksen edeltäjä Varkauden Kansallisseura syntyi 19.2. 1933. Syntymäpaikka oli Seuratalo. Johtokuntaan valittiin pöytäkirjan mukaan seuraavat viisi herraa: kasööri V. Stavén, teknikko T. Vienola, insinööri P. Vuorisalo, maisteri L. Oinas ja opettaja K. Väänänen. Varajäseniksi valittiin kolme herraa: maisteri V. Pulliainen, työnjohtaja A. Kokko, ja rak.mestari V. Rauhamaa. Paikalla ei ollut enempää väkeä, joten jokaiselle riitti joku tehtävä. Herra T. Vienola valittiin puheenjohtajaksi.”
Näin aloitti Varkauden Kokoomuksen 50-vuotishistoriikin Sulo Lampi vuonna 1983.Nykyvarkautelaisille pitänee kertoa, että Seuratalo – monien muidenkin historiallisten tapahtumien näyttämö – sijaitsi Päiviönsaaren torin laidalla nykyisen hotellin ja Warkaus-salin tontilla.Kansallisseuran perustavan kokouksen pöytäkirjasta voi vielä lukea maininnan, että ”Keskusteltiin jonkun huomattavan puhujan hommaamisesta tekemään selkoa puolueen toiminnasta paikkakunnalle ja saamaa innostusta paikkakuntalaisiin. Asia jätettiin kuitenkin järjestettäväksi tuonnemmaksi”.
* * *
Euroopassa vallinnut kireä tilanne 1930-luvulla oli ollut esillä Kansallisseurassakin: Oli keskusteltu, mutta minkäänlaisia päätöksiä tai kannanottoja ei ole merkitty kirjoihin. Ehkä on aavistettu mutta ei ole uskottu siihen, että maamme joutuu sodan kurimukseen. Sodan aikana Kansallisseuran toiminnasta ei ole merkintöjä. Silloin olikin suuri osa jäsenistä hoitelemassa ulkopolitiikkaa ase kädessä, joten sisäpolitiikka jäi pakosta rempalleen. Näin määritteli Sulo Lampi itsekin ulkopolitiikan hoidossa mukana olleena tilanteen 1930-luvun lopusta –40-luvun puoliväliin.
* * *
Kansallisseuran toinen käynnistys tapahtui 11.1.1945 Keskus-Hotellissa, joka sekin alkaa olla jo historiaa. Tuolloin valittiin väliaikainen toimikunta hoitamaan seuran asioita vuosikokoukseen saakka. Toimikuntaan tulivat eläinlääkäri Jussi Jalkanen, palomestari Emil Rif, varatuomari Eemeli Koponen, opettaja K. Reponen ja konttoristi Kusti Silaste. Sulo Lampi oli pannut merkille, että ennen sotaa mainittiin pöytäkirjoissa aina herra Sejase .Herra-titteli oli tainnut jäädä rintamalle, sillä nyt esiintyi pöytäkirjoissa koulutusta tai ammattia ilmaiseva sana herran asemesta. Lampi piti tapaa selvempänä historian kirjoittajan kannalta.
* * *
Vuonna 1945 Kansallisseura valitsi erityisen tukimiesrenkaan vaalitoimintaa varten. Tukimiespäälliköksi tuli palomestari E.Rif ja jäseniksi kauppias V.V. Mikkola, opettaja Onni Minkkinen ja opettaja A. Huttunen. Myöhemmin rengasta vahvistettiin, ja joukkoon tuli vahva naislisäys: rehtori Ville Kurimon lisäksi rouva Martta Juhlin-Dannfelt, rouva Rauha Karvonen, rouva Aili Vikman ja neiti A. Karnamo. Huomattava on, että naisille ei ole mainittu koulutusta tai ammattia. Henkilöitä kokouksessa esitettäessä lienee mainittu vain aviosääty, ja siten sihteeri Kusti Silaste ne on pöytäkirjaan merkinnyt. Kuvannee ajan henkeä. Sulo Lampi perusteli yllä mainittujen henkilöiden mainitsemista historiikissa sillä, että he olivat tarmokkaita henkilöitä, jotka saivat Varkauden Kansallisseuraan elävän hengen. Sen vuoksi jäsenmäärä ja äänestäjien määrä alkoi hetimiten kasvaa. Sulo lohdutti lukijoita, että jos joku nuori paheksuu vanhojen nimien luettelemista, niin todennäköisesti 100-vuotishistoriikissa voi olla jo paheksujankin nimi mukana.
* * *
Vuonna 1946 perustettiin nuorisotoimikunta, johon valittiin puheenjohtajaksi Kusti Silaste ja muita nuoria jäseniä: neiti Lea-Marjatta Hirvonen, neiti Eeva Lauri, Varma Niiranen, valokuvaaja Pauli Jänis ja Toivo Liukko. Sulo Lampi totesi vuonna 1983 – pöytäkirjoja tutkittuaan: ”Koska näitä ei kirjojen mukaan ole vaihdettu eikä tilalle valittu uusia, ovat he edelleen nuorisotoimikunnan jäseniä.”Tosin vuodelta 1968 johtokunnan pöytäkirjasta löytyy maininta, että nuorisotoimikunnan työ on ollut hyvin laimeata. Sulo Lampi kommentoi mainintaa, että jos 22 vuoden aikana ei ole vaihdettu henkilöitä, niin ei ole mikään ihme, jos into laimenee. Sittemmin vuonna 1977 Varkauden Kokoomuksen nuoret rekisteröityivät omaksi yhdistykseksi.
* * *
Kansallisseuralla oli uskollisia luottamusmiehiä. Niinpä vuodesta 1947 toimivat tilintarkastajina 11 vuotta johtaja Hannes Riikonen ja johtaja Santtu Vartiainen, tässä järjestyksessä joka kerta pöytäkirjaan merkittyinä. Sulo Lampi havainnoi, että jos tilintarkastajien nimien lukeminen kävikin yksitoikkoiseksi, oli varatilintarkastajien nimissä vaihtelua. Kun yhtenä vuotena varamiehinä olivat johtaja A. Hanhineva ja maisteri L. Mikkola, jo seuraavana vuonna pöytäkirjaan on merkitty varamiehiksi maisteri L. Mikkola ja johtaja A. Hanhineva. Vuoden päästä järjestys taas vaihtui. Kun varsinaisia tilintarkastajia sitten v. 1958 vaihdettiin, valituiksi tulivat Leo Sarkeala ja Erkki Kallio. He tarkastivat tilit 15 vuotena. Sulo Lammen mukaan pöytäkirjaan on merkitty palkkio maksettavaksi laskun mukaan. Tileistä ei kuitenkaan ole löytynyt yhtään laskua!
* * *
Muita pitkäaikaisia toimihenkilöitä, sitkeitä miehiä, olivat sihteerit: Tehtaanvirkailija Kusti Silaste toimi 11 vuotta Kansallisseuran sihteerinä. Vuonna 1955 sihteeriksi vaihtui kanavakasööri Einar Totro. Hänen toimikautensa kesti 12 vuotta. Samaan sitkeiden miesten kategoriaan Sulo Lampi luki Emil Rifin, josta hän totesi: ”Palopäällikkö Emil Rif oli jo ikämies. Sen vuoksi hän täytti 70 vuotta. Hän oli puuhamiehiä, oli toiminut monta vuotta varapuheenjohtajana ja johtokunnan jäsenenä sekä monissa muissa tehtävissä. Emil Rif kutsuttiin vuonna 1958 Kansallisseuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Vuonna 1946 Varkauden Kansallisseuran puheenjohtajaksi valittiin varatuomari Eemeli Koponen. Hän johtikin sitten seuraa 20 vuoden ajan. Hän oli myös Kokoomuksen Kuopion piirin puheenjohtajana, toimi kauppalanvaltuuston ja –hallituksen jäsenenä, oli kansanedustajaehdokkaana sekä presidentin valitsijamiehenä. Näistä ansioista Eemeli Koponen kutsuttiin Kansallisseuran ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1964.
* * *
Eemeli Koposen jälkeen ei enää ole ollut yhtä pitkäaikaisia puheenjohtajia. Lienevätkö ihmiset pehmenneet vai elämän tahti muuten kiivastunut? Koposen seuraajista Veikko Heimonen toimi puheenjohtajana neljä vuotta, välissä Timo Airaksinen kaksi vuotta, sen jälkeen edellisen historiikin kirjoittanut Sulo Lampi toimi kahteen otteeseen yhteensä seitsemän vuotta puheenjohtajana. Sulo hoiti puheenjohtajuuden lisäksi monia kunnallisia luottamustehtäviä ja hoiti taitavasti neuvottelut muiden puolueiden kanssa sovittaessa mm. luottamusmiespaikoista. Näiden ansioiden vuoksi hänet valittiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi.
Sulo Lammen toimikausien välissä oli pari kautta puheenjohtajana Juhani Laitinen, josta Sulo Lampi mainitsee, että hän ”on tehnyt Varkauden Kansallisseuran upeimman levitation. Hän rupesi kansanedustajaehdokkaaksi ja meni eduskuntaan heti ensi yrityksellä.”. Juhani Laitinen on toistaiseksi ainoa kokoomukselainen kansaedustaja Varkaudessa.
* * *
Sulo Lammen jälkeen yhdistyksen puheenjohtajana toimi Tapio Tuomainen kaikkiaan seitsemän vuotta. Sitä ennen hän toimi jo usean vuoden sihteerinä ja Varkauden Kokoomus –lehden päätoimittajana. Kaikkiaan Tapio toimi hallituksessa yli 20 vuotta.1980-luvun lopulta lähtien puheenjohtaja on vaihtunut parin vuoden välein. Puheenjohtajina ovat toimineet: Jyrki Salmi, Pertti Laitinen kahteen otteeseen, Leena Kaulamo, Risto Husu, Ari Joutsen, Juhani Silaste ja tämän vuoden alusta Päivi Ketola.Pitkään hallitustyössä ja luottamustoimissa ovat olleet Hannu Takkunen, hallituksen jäsen 10 vuotta ja Ari Joutsen, hallituksen jäsen 8 vuotta.Pitkän ja ansiokkaan uran kunnallisissa luottamustehtävissä teki Oiva Halmetoja, joka toimi kaupunginvaltuustossa ja liikuntalautakunnassa kuusi kautta vuosina 1961 - 1984. Hänet on kutsuttu kunniajäseneksi. Hallitustyössä edelleen mukana olevat Leena Kaulamo, Pertti Laitinen ja Juhani Silaste ovat niin ikään tehneet pitkän päivätyön yhdistyksessä ja kunnallisissa luottamustehtävissä.
* * *
Varkauden Kansallisseura piti muutettaman nimeltään Varkauden Kokoomus ry:ksi jo vuonna 1971. Seuran yksimielinen päätös saatettiin piirijärjestön tiedoksi, mutta piiri piti tiedon omanaan. Vasta vuonna 1980 vahvistettiin seuran uudet säännöt, ja niissä on nimi rekisteröity selväkielisesti Varkauden Kokoomus ry.
* * *
Kansalliset eläkeläiset erosivat Varkauden Kansallisseurasta vuonna 1978. Sulo Lampi totesi historiikissaan, että syynä eivät olleet oppiriidat eivätkä muutkaan kiistakysymykset. Ainoa syy oli se, että eroamalla puolueorganisaatiosta Kansalliset eläkeläiset ry. sai toimintaansa valtionapua, kuten muutkin eläkeläisjärjestöt. Sulo Lampi arveli, että Kansalliset Eläkeläiset ovat aivan vankkaa kokoomusväkeä edelleen. Muista paikallisista kokoomuslaisista järjestöistä Varkauden Kokoomuksen Naiset niin ikään rekisteröityivät omaksi yhdistykseksi vuoden 1976 lopulla. Sulo Lampi ihmetteli, että monet kokoomuslaiset naiset olivat kyllästyneet miehiin, vaikka miehet olivat loistoluokkaa. Hän ihmetteli edelleen, että jos kokoomuslaiset miehet tasa-arvoa tavoitellakseen perustaisivat vielä oman yhdistyksen, ketähän jäisi Varkauden Kokoomukseen. Yhtään neutriinoa kun ei ollut yhdistyksessä tavattu. Kun paikkakunnalla oli useampia kokoomuslaisia yhdistyksiä, päätettiin perustaa yhteistyöelimeksi kunnallistoimikunta. Sen säännöt hyväksyttiin 29.10.1987. Kun naisten ja nuorten yhdistykset eivät kuitenkaan käsitelleet sääntöjä, toimikunta jäi epäviralliseksi elimeksi, joka kuitenkin on kokoontunut näihin päiviin saakka Kokoomuksen valtuustoryhmän kanssa ennen valtuuston istuntoja.
* * *
Varkauden Kansallisseura julkaisi omaa lehteä nimeltä VARKAUTELAINEN jo vuodesta 1969. Lehti jaettiin ilmaisjakeluna varkautelaisiin talouksiin vaalien alla. Vastaavana toimittajana oli David Koponen.Tämä VARKAUDEN KOKOOMUS –lehti, joka on ehtinyt 23. vuosikertaan, ilmestyi ensimmäisen kerran helmikuussa 1981. Ensimmäinen vastaava toimittaja oli Tapio Tuomainen. Lehden ilmoitushankinnasta vastasi usean vuoden ajan yhdistyksen rahastonhoitajana toiminut Hannes Vihavainen.
* * *
1980-luku, puheenjohtaja Tapio Tuomaisen aika, oli monessa suhteessa Kokoomuksen kasvuaikaa: jäsenmäärä kasvoi, äänestäjien määrä kasvoi, ja sitä mukaa myös valtuustopaikkojen määrä sekä oletettavasti vaikutusvalta kasvoivat. Kunnallisvaaleja varten pohdittiin ja kirjoihin pantiin laaja kunnallispoliittinen ohjelma sekä vuonna 1980 että 1984.
* * *
Mielenkiintoista on havaita Kokoomuksen todenneen vuonna 1980, että työvoimapolitiikkaa ei ole Varkaudessa hoidettu tehokkaasti. Yrittäjyyttä vieroksuva asenne verotuksessa ja kaupungin välinpitämättömyys yrittäjien pysyttämiseksi paikkakunnalla on estänyt kaiken kasvun. Tämän perusteella kunnallispoliittisessa ohjelmassa vaaditaan, että paikallisen teollisuuden kanssa on pyrittävä hyvään yhteistyöhön – suopea suhtautuminen on ulotettava myös pienyrittäjiin. Tällä vuosituhannella tämä taitaa olla kaupungin yhteinen tahto.
* * *
Syksyllä 1984 laaditussa kunnallispoliittisessa ohjelmassa todetaan, että samana vuonna päättyneellä valtuustokaudella valtuuston ja virkamieskunnan enemmistö vasta alkoi taipua porvarien pitkäaikaiseen vaatimukseen joustavammasta kaavoitus- ja tonttipolitiikasta. Enemmistön aiemmin harjoittama politiikka oli johtanut siihen, että naapurikuntiin lähelle kaupungin rajaa on kasvanut satelliittikyliä, joista käydään työssä Varkaudessa. Kokoomus oli jo pitkään vaatinut asuntotuotannon vinoutuman korjaamista: valtuuston enemmistön muodostaneet puolueet olivat suosineet kerrostalorakentamista, vaikka rakentajien toivomus oli ollut pientalovoittoinen. Kokoomus edellytti, että uudisrakentamisesta pientalojen osuus olisi oltava puolet. Me tiedämme nyt, että kehitys on käynyt Kokoomuksen näkemyksen suuntaan, vaikka erimielisyyttä on vieläkin ollut esimerkiksi siitä, mikä on sopiva pientalotontin koko Varkaudessa.
* * *
Vuoden 1980 kunnallispoliittisen ohjelman koulupoliittisessa osassa vaadittiin jo, että kouluyksiköiden itsenäisyyttä tulee lisätä siirtämällä todellista päätäntävaltaa koulun sisäisissä asioissa opettajakunnalle ja johtokuntina toimineille kouluneuvostolle. Tämä vaatimushan toteutui sitten vasta valtakunnallisen lainsäädännön myötä 1990-luvulla. Kouluneuvostot kaupunki kyllä lakkautti säästösyistä jo paljon aiemmin.
Niin ikään vuoden 1980 kunnallispoliittisessa ohjelmassa kiinnitettiin huomiota vanhusten asemaan. Tavoitteeksi mainittiin, että ikääntyville kaupunkilaisille on suotava miellyttävä ja viihtyisä vaihtoehto asua vanhuudenpäivänsä Varkaudessa. Vanhustentalojen ja palvelumuotojen lisäksi on oltava tasavertainen mahdollisuus asua omassa kodissaan ja saada tähän tarvittava kotipalvelu.Vaatimus esiintyy painokkaana myös vuoden 1984 ohjelmassa.Tässäkin asiassa voimme todeta, että kokoomuksen viitoittamaan suuntaan on kehitys nykypäivinä kulkemassa.
* * *
1990-luvulla luovuttiin laajoista jopa 30 sivua käsittäneistä ohjelmista. Vuonna 1992 ohjelmaa karsittiin hallituksen pöytäkirjan mukaan ankaralla kädellä. 2000-luvulle tultaessa tiivistettiin tavoitteet vaali-ilmoituksissa julkaistuiksi iskulauseiksi.
* * *
Kokoomus oli mukana 1990-luvun alussa kehittämässä paikallisradiotoimintaa Varkaudessa. Jo vuonna 1989 on hallituksen pöytäkirjassa merkitä, että kunnallistoimikunnassa käytyjen keskustelujen perusteella ukkoyhdistyksen nimiin on ostettu radiotoimintaa käynnistäneen yhtiön Tiistai Oy:n osakkeita. Ostoa varten jouduttiin ottamaan pankkilainaa. Samoin yhdistys oli mukana 30.8.1990 perustetussa Varkauden Seudun Paikallisradio Oy:ssä. Kaiken kaikkiaan hanke ei ollut taloudellinen menestys, mutta yhdistys selvisi siitä kuta kuinkin kuivin jaloin. Pöytäkirjoissa todetaan, että päätavoite, paikallisradiotoiminnan käynnistäminen Varkaudessa, oli toteutunut.
* * *
Juhani Laitisen jälkeen Varkaudesta on valtiollisissa vaaleissa ollut aina ehdokas, jopa kaksikin. Äänimäärä ei kuitenkaan ole riittänyt valitsijayhdistyksen sisällä läpimenoon, vaikka vaalityötä on tehty pontevasti koko äänestysalueella.
* * *
Hannu Takkunen lahjoitti vuonna 1995 kiertäväksi tarkoitetun palkinnon, Hannun kannun, joka myönnetään vuosittain sille, joka on edellisellä kaudella ”esittänyt julkisuudessa mielipiteitään ja kritiikkiä varkautelaisia koskevista asioista”. Hallitus vahvisti kannun luovutussäännöt, mutta totesi, että kirjoitetun kritiikin tulisi olla rakentavaa. Ensimmäisenä Hannun kannun sai haltuunsa Kullervo Hirvonen. Sen jälkeen kannu on ojennettu Risto Husulle, Kaj Piriselle sekä uudemman kerran Kullervo Hirvoselle.
* * *
Varkauden Kokoomus on ollut alusta asti mukana puolueen piiritoiminnassa. Myös puolueen päättävissä elimissä on varkautelaisilla ollut edustus. Piiriyhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Eemeli Koposen lisäksi Juhani Laitinen. Laitinen oli myös puoluehallituksen jäsenenä. Sittemmin Pohjois-Savon Kokoomukseksi nimensä muuttaneen piirijärjestön hallituksessa Varkauden Kokoomuksella on ollut edustus ja varapuheenjohtajuus. Kokoomuksen puoluevaltuuston jäseninä ovat toimineet Leena Kaulamo ja Pertti Laitinen, joka jatkaa tehtävässä edelleen.
* * *
Varkauden kokoomuksen jäsenmäärä oli suurimmillaan 1980-luvun puolivälissä. Lisäksi naisten ja nuorten yhdistys toimivat ja hankkivat uusia jäseniä. Sittemmin vuosituhannen loppua kohden aatteellinen innostus on osoittanut hiipumisen merkkejä, mikä näkynee kaikkien poliittisten puolueiden toiminnassa. Varkaudessakin on mietitty keinoja jäsenten innostuksen herättämiseksi muulloinkin kuin vaalien alla. Menestys on ollut vaihtelevaa. Naisten yhdistyksen toiminnan hiljetessä ukko-kokoomuksessa mietittiinkin usean kokoomuslaisen yhdistyksen olemassaolon mielekkyyttä. Tätä nykyä toimivat Varkauden Kokoomus ja Varkauden Kokoomuksen Nuoret.
* * *
Varkauden Kokoomus ja sen edeltäjä Kansallisseura ovat voineet toimia ja edistää yhteistä hyvää sen vuoksi, että jäseninä ja toimijoina on ollut sitkeitä naisia ja miehiä. Heillä on riittänyt tarmoa ja aloitekykyä myös yhteisten asioiden hoitamiseen.Näille uutterille jäsenille, joiden kaikkien nimiä ei tässä yhteydessä ole mainittu, lämmin kiitos yhdistyksen ja koko yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä.
Tähdenvälit kokosi Jaakko Hendolin