Puheenjohtajan kynästä
Huoli Ukrainasta, huoltovarmuudesta sekä havaintoja elintarvikeketjun tilasta Suomessa
Olemme saaneet huolestuneena, jopa kauhulla seurata Venäjän häikäilemätöntä iskua Ukrainan kansaa kohtaan. Pelko on hiipinyt myös suomalasten alitajuntaan. Mitä meidän pitäisi tässä tilanteessa tehdä? Sen viisaat valtiovallan edustajamme meille toivottavasti kertovat mahdollisimman nopeasti.
Ukraina
Tuo Euroopan suurin vilja-aitta, maailman kolmanneksi suurin mustan mullan maa. Ukraina tuottaa eniten auringonkukan siemeniä ja -öljyä maailmassa sekä on neljänneksi suurin perunan, ohran ja maissin viejä ja kahdeksanneksi suurin vehnän tuottaja maailmassa.
Näillä kaikilla on merkittävä vaikutus maailman elintarvikehuoltoon, jos sen infrastruktuuri romahtaa Venäjän toimien johdosta. Ja vielä on muistettava Ukrainan mittavat luonnonvarat, joita presidentti Putin selvästi hamuaa katastrofaalisessa tilassa olevan äiti-Venäjän helmoihin.
Huoltovarmuus ja elintarviketuotanto
Jos tuo tapahtumaketju Ukrainassa ei tule näkymään elintarvikkeiden hintojen kohoamisena ihmettelen suuresti. Samaan aikaan kotimainen alkutuotanto painii suurten ongelmien kanssa. Tuotantokustannusten nousu, energian hinta ja taloudellinen epävarmuus ylipäätään on ajamassa suomalaista maataloutta yhä suurempaan ahdinkoon ja lujaa. Nyt jos koskaan on aika hallituksen toimesta käynnistää projekti ”turvataan kotimainen maataloustuotanto”.
Hämmentävää on suomalaisten tahto ja halu suosia kotimaista tuotantoa ja luomutuotteita. Keskon viimeisin analyysi kertoo, että 93 % suomalaisista haluaa suosia kotimaista ruokaa, 1,7 milj. suomalaista ostaa luomua viikoittain ja 90 % suomalaisista haluaa suosia lähellä tuotettua ruokaa.
Elintarvikeketjut Suomessa eivät vieläkään aidosti ota huomioon muutamaa tilastollista faktaa kotitalouksien koosta. Kauppaketjut ja elintarviketeollisuus eivät vieläkään ole ottaneet huomioon, että yksin asuvien talouksia oli tilastotietojen mukaan 1,30 milj. ja kahden henkilön talouksia 0,9 milj. kaikkiaan 2,8 miljoonasta kotitaloudesta 2020-21. Jos talouksista merkittävin osa on yhden tai kahden henkilön talouksia, ei nyt vallitseva pakkauskokojen ja tarjousten, ”osta kymmenen viiden hinnalla” palvele millään tavalla tätä merkittävintä osaa kotitalouksia. Tämä harkittu, valittu markkinointitapa sekä kampanjat ohjaavat väkisin nämä taloudet ostamaan pakasteita, puolivalmisteita ja eineksiä, ei tekemään itse hyvistä raaka-aineista ruokaa kotona. Pienemmät pakkauskoot houkuttaisivat yhden ja kahden henkilön talouksia tekemään itse ateriakokonaisuuksia, eivätkä tyytymään pelkkiin einespakkauksiin.
Lopuksi haluan muistuttaa, miksi tästä asiasta tulee ja pitää jatkaa keskustelua. Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin n. 23 – 25 kg/hlö/v. Kotitaloudet haaskaavat yhteensä ruokaa roskiin 125 – 160 milj. kiloa vuodessa. Muistutukseksi vielä, että tuo luku on kaksi kertaa suurempaa kuin kauppaketjujen hävikki. Pistää miettimään.
Markku Nikkilä
Varkauden Kokoomuksen puheenjohtaja
myös maanviljelysteknikko